KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

Pien-Saimaan tulevaisuus näyttää valoisalta

Pien-Saimaalla on touhuttu paljon ja monenlaista, toimijoita on useita, mutta tieto on hajallaan. Nyt tämä kaikki tieto on kertaalleen koottu yksiin kansiin raporttiin ”Yhteenvetoraportti Pien-Saimaan kunnostuksesta ja tutkimuksista 2009-2018 ja veden laadun kehityksestä 1987-2018”. 

Raportti esittelee lyhyesti Pien-Saimaan laajamittaista kunnostustoimintaa sekä tutkimuksia ja seurantaa. Keskeinen osa raporttia on kunnostustoimien vaikuttavuuden arviointi Läntisen Pien-Saimaan vedenlaatutulosten perusteella.

Raportti kertoo sen, minkä Pien-Saimaan käyttäjät hyvin tietävät: vesistö on rikkonainen ja monimuotoinen vesialue ja veden laatu vaihtelee suuresti vesistön eri osissa. Myös vuosien ja vuodenaikojen välillä on samalla pisteellä suuriakin eroja. Sääolot edellisvuonna tai samana vuonna yhtä lailla kuin paikalliset toimenpiteet voivat vaikuttaa veden laatuun, joko positiivisesti tai negatiivisesti.

Veden laadun muutoksia raportissa kuvataan seitsemällä osa-alueella. Tietoa on pitkältä ajalta, sillä veden laadun pitkäaikaisseuranta on alkanut vuonna 1987. Vedenlaatua kuvaavien diagrammien käyrät osoittavat epäsäännöllistä vaihtelua, loivaa aaltoilua tai terävää sykettä. Esimerkiksi vuosi 2010-2011 erottuu jostain syystä piikkinä monella osa-alueella, mutta sinilevätalvi 2008-2009 tuskin lainkaan. Varovasti uskalletaan kuitenkin jo sanoa, että veden laadussa on tapahtunut paranemista.

Kunnostustoimilla on ollut vaikutusta

Läntisen Pien-Saimaan vedenlaatu vaikuttaa olleen heikoimmillaan 1970-1980 –luvuilla ja jälleen 2010-luvun alussa. 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella tilanne oli hivenen parempi. Viimeisten noin viiden vuoden aikana vedenlaadussa on havaittavissa lievää paranemiskehitystä 2010-luvun alkuun verrattuna: pitoisuudet ovat joko laskeneet, pitoisuusvaihtelu on tasaantunut tai pitoisuuksien nousu on pysähtynyt.

Toteutetuilla toimenpiteillä näyttäisi olevan positiivista vaikutusta Maaveden vedenlaatuun: veden ravinnepitoisuus, sameus, kiintoaine- ja klorofyllipitoisuus ovat laskeneet ja näkösyvyys on parantunut viime vuosina avovesikaudella.

Lavikanlahden avovesikauden aikainen vedenlaatu vaikuttaisi kohentuneen kokonaisravinteiden, sameuden ja kiintoainespitoisuuden osalta hiljalleen koko 2000-luvun ajan. Sekä Jokilahden että Koneenselän vedenlaatu on kohentunut vuoden 2011 jälkeen kokonaisravinnepitoisuuksien ja levämääriä kuvaavan klorofylli-a -keskipitoisuuksien laskun myötä. Myös COD ja väriluku ovat hivenen laskeneet ja etenkin tasoittuneet viime vuosina.

Piiluvan– ja Sunisenselällä happipitoisuudet ovat parantuneet, mutta väriluku ja kemiallinen hapenkulutus ovat kasvaneet. Taipalsaarentien itäpuolella veden laatu on selvästi parempaa kuin tien länsipuolella ja vaihtelu on vähäisempää. Suurimmat vaihtelut näkyvät Vehkataipaleen veden laadussa.

Raportti kertoo myös, että Pien-Saimaalla on puuhattu paljon ja tehty jo kauan monenlaista. Useita Pien-Saimaan kunnostushankkeita on rahoitettu maaseuturahastosta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader Länsi-Saimaan kautta. Raportti kertoo selvästi myös, että tämä järvi on tärkeä ja sen hyväksi ollaan valmiita ponnistelemaan. Ja työ jatkuu monella saralla. Pien-Saimaan tulevaisuus näyttää valoisalta!


Voit tutustua raporttiin kokonaisuudessaan Pien-Saimaan kotisivuilla.


Teksti: Lappeenrannan seudun ympäristötoimen tiedotteen pohjalta tekstin muokkasi Saija Räty, KaakonKantri
Kuvat: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin