KaakonKantri on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-yhdistysten yhteinen tiedotuskanava.

Kaakkois-Suomessa maatalouden myyntituloista puolet tulee maidosta

Kolmasosa eli noin tuhat kaakkoissuomalaista maatilaa lopettaa toimintansa vuoteen 2025 mennessä. Viljellyn peltoalan määrä ei kuitenkaan tule todennäköisesti laskemaan, sillä lopettavat tilat myyvät tai vuokraavat pellot jatkaville viljelijöille.

Kantar TNS Agri Oy:n säännöllisesti toteuttamasta maatilatutkimuksesta ilmenee, että Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä kaikkiaan 3 128 maatilaa, joista Kymenlaaksossa 1 758 ja Etelä-Karjalassa 1 370 kappaletta. Noin kolmasosalla maatilosta on kotieläimiä ja muut ovat kasvinviljelytiloja. Maatiloista yli 50 hehtaarin tiloja on noin kolmannes ja yli sadan hehtaarin tilojen osuus on noin 10 prosenttia kaikista tiloista.
Noin kolmasosa eli tuhat kaakkoissuomalaista maatilaa lopettaa toimintansa vuoteen 2025 mennessä. Viljellyn peltoalan määrä ei todennäköisesti tule kuitenkaan laskemaaan, sillä lopettavat tilat myyvät tai vuokraavat pellot jatkaville viljelijöille.

Sivuansiot ovat merkittävä tulonlähde maatiloille

Kaakkois-Suomen maatilojen kokonaisrahavirroista metsätalouden ja sivuansioiden merkitys on koko maahan verrattuna keskimääräistä suurempi. Maatilojen kokonaistulot vuonna 2017 olivat Kaakkois-Suomessa 316 miljoonaa euroa. Tämä jakautuu maatalouden myyntituloihin (24 %), maatalouden tulotukiin (28 %), metsätuloihin (18 %) ja liitännäiselinkeinoihin sekä sivuansioihin (30 %). Huomionarvoista on, että maatalouden myyntituloista puolet tulee maidosta, vaikka maitotilojen määrä on vain 10 prosenttia tilojen määrästä. Tämä osaltaan kertoo myös viljan heikosta tuottajahinnasta.

Liitännäiselinkeinot ja sivuansiot ovat merkittävässä osassa kaakkoissuomalaisilla maatiloilla. Hieman yli puolella maatiloista on muuta yritystoimintaa. Ylivoimaisesti suurin muun yritystoiminnan muoto on koneurakointi. Seuraavina tulevat polttopuun ja hakkeen valmistus, elintarvikkeiden jatkojalostus ja matkailu sekä majoituspalvelut. Joka toinen ensisijainen viljelijä käy myös vähintään osa-aikaisesti tilan ulkopuolella palkkatöissä.
Sivuansioiden merkitystä korostaa maatilakokonaisuudessa vielä se, että moni viljelijän puoliso on maatalouden ulkopuolinen yrittäjä tai käy palkkatyössä. Käytännössä päätoimisia viljelijöitä ovat vain suurten maitotilojen yrittäjät. Ulkopuolisten palvelujen käyttö maatiloilla lisääntyy ja se mahdollistaa myös yhtäältä tilojen laajentumisen sekä toisaalta viljelijöiden muut työmahdollisuudet.

Luomu kasvaa tasaisesti 

Luomutuotanto on Kaakkois-Suomessa hieman muuta maata yleisempää. Tällä hetkellä pellosta on luomussa 14 prosenttia (koko maan keskiarvo 13 prosenttia) ja tutkimuksen mukaan vuonna 2022 16 prosenttia (koko maan keskiarvo 16 prosenttia). Luomutilat ovat keskimääräistä suurempia.
Luomuun siirtymisellä viljelijät odottavat saavansa paremman kannattavuuden tuotannosta. Ne viljelijät, jotka eivät ole siirtyneet luomuun, näkevät rikkakasviongelman ja byrokratian keskeisinä esteinä luomuun siirtymiselle. Tavanomaisen viljelyn puolella on jatkossa enenevässä määrin kiinnostusta valkuais- sekä öljykasvien viljelyyn perinteisten viljojen ohella.

Rakennemuutos voimistuu, mutta uskoa tulevaisuuteen on silti

Maatalouden kannattavuus koetaan heikoksi, mutta vuoden 2025 jälkeen jatkavilla on kuitenkin odotus paremmasta. Tähän positiiviseen kannattavuusnäkymään osaltaan vaikuttaa heikko lähtötilanne. Pitää kuitenkin muistaa, että maatilatkin ovat polarisoituneet kannattavuuden osalta. Osa maatiloista kannattaa kohtuullisen hyvin joko monialaisuuden tai kustannustehokkaan tuotannon johdosta.

Kaakkois-Suomeen on tutkimuksen mukaan suunnitteilla 40 lypsylehmänavetan uus- tai laajennusinvestointia seuraavan viiden vuoden aikana. Lisäksi navetan peruskorjausinvestointia suunnittelee 44 viljelijää. Tämä on noin 28 prosenttia nykyisistä maidontuottajista, mikä vastaa koko maan keskitasoa. Lisäksi kaakkoissuomalaiset maidontuottajat pitivät suunnitelmien toteutumista hyvin todennäköisinä. Ja jos ne konkretisoituvat, kyseisillä tiloilla lehmäluku nousee keskimäärin kaksinkertaiseksi 60:stä lehmästä 120:een lehmään.

Koulutus- ja neuvontatarpeet kaakkoissuomalaisilla viljelijöillä ovat pääsääntöisesti samoja kuin muualla Suomessa. Tuki- ja viljelyneuvonta sekä talouden hallinta ovat viljelijöiden mielestä tarpeellisimpia koulutusteemoja. Ehkä hieman huolestuttavaa on tilojen laajentumisen näkökulmasta se, että ajankäytön ja riskien hallinnan koulutukset eivät kiinnosta kaakkoissuomalaisia viljelijöitä.
Kaakkoissuomalaisten maatilojen investointiaikeet ja -tarpeet ovat tutkimuksen mukaan hyvin moninaisia. Suurin ryhmä tosin on niitä, joilla ei ole aikomusta investoida. Rakennuksista tuotantovarastot ja konehallit sekä koneista traktorit ja varavoimakoneet ovat investointilistan kärkipäässä.


Maatilojen kehitysnäkymät on Kantar TNS Agri Oy:n säännöllisesti toteuttama tutkimus maatilojen nykytilanteesta ja tulevaisuudensuunnitelmista. Tänä vuonna Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasi tutkimuksen omalle alueelle laajempana ja näin ollen tutkimuksesta saatiin todenmukaisempaa aineistoa. Tutkimustulokset haastavat päättäjiä ja elinkeinoa miettimään keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden kohdentamiseksi. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sivuilla on lisää aiheeseen liittyvää materiaalia.


Teksti: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiedote 8.11.2018
Kuva: Kolmasosa kaakkoissuomalaisista tiloista on eläintiloja ja muut keskittyvät kasvinviljelyyn. Kuvaaja: Yrjö Tuunanen / ©maaseutuverkosto
Kuva etusivulla: Kyyttölehmä vasikkansa kanssa. Kuvaaja: Martina Motzbäuchel / ©maaseutuverkosto

 

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Ota yhteyttä

Toimisto:
Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin