Nyt jos koskaan tulisi kiinnittää huomiota metsätalouden vesiensuojeluun. Puunkäyttöä halutaan lisätä ja erityisesti turvemaiden metsänkäsittelyn ennustetaan lisääntyvän.
Samanaikaisesti uudet tutkimustulokset paljastavat, että metsätalouden aiheuttama vesistökuormitus, erityisesti ojitetuilta turvemailta, onkin aiemmin luultua suurempaa ja pitkäaikaisempaa. Metsätalouden vesistökuormitus koostuu paljon tutkittujen ravinteiden lisäksi myös kiintoaineesta, humuksesta, metalleista ja sillä voi myös olla happamoittava vaikutus.
Metsätalouden vesistökuormitusta pidetään valtakunnallisella tasolla pienenä, mutta sillä voi olla merkittävä paikallisvaikutus. Vaarassa ovat etenkin vesistöalueiden latvavedet, jotka ovat toistaiseksi säilyneet pääasiassa hyvässä tilassa. Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät näissä vesistöissä veden samentumisena ja tummumisena sekä rantojen ja pohjien liettymisenä, mikä vähentää vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia. Rantapuuston hakkuu heikentää maisema-arvoa ja voi etenkin ranta- ja virtavesiekosysteemeissä johtaa lajiston muutoksiin, kuten taimenen katoamiseen. Pintavesien lisäksi metsätaloustoimenpiteillä voi olla vaikutuksia pohjaveden määrään ja laatuun.
Valtaosa Suomen talousmetsistä kuuluu johonkin metsäsertifiointijärjestelmään, jolloin metsänkäsittelyssä on sitouduttu tiettyihin vesiensuojelukriteereihin. Vaaditut vesiensuojeluratkaisut eivät tästä huolimatta kuitenkaan aina toteudu käytännön tasolla. Syynä tähän ovat yleensä puutteelliset suunnitelmat ja toteutusohjeet, koulutuksen puute sekä haastavat maasto-olosuhteet. Toisaalta eivät minimitasonkaan vesiensuojeluratkaisut takaa riittävää vesiensuojelua jokaisella kohteella.
Kukaan ei varmasti pilaa vesistöjä tahallaan. Neuvontaa ja koulutusta tarvitaan niin metsänomistajien kuin metsäalan toimijoiden ja metsänkäsittely- ja ojitusilmoituksia käsittelevien viranomaisten keskuudessa. Tärkeää olisi harkita metsätaloustoimenpiteiden todellista tarvetta ja kannattavuutta sekä suunnitella ja toteuttaa välttämättömät toimenpiteet alueelliset olosuhteet huomioiden. Tällainen ennakoiva vesiensuojelu tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin pilaantuneen vesistön kunnostaminen eikä se aiheuta ristiriitaa metsänkäytön ja vesistön virkistyskäytön ja luontoarvojen välille.
Kaakkois-Suomen alueen metsätalouden vesiensuojelun tilaa pyritään parantamaan Maltti metsänhoidossa – valtti vesienhoidossa -hankkeen avulla. Hankkeen tavoitteena on vähentää metsätalouden haittavaikutuksia alueen herkkiin vesistöihin ja säilyttää niiden hyvä tila. Vuoden 2020 alkupuolelle kestävässä hankkeessa jaetaan tietoa metsätalouden vesiensuojelusta ja sen suunnitteluun tarkoitetuista työkaluista alueen metsäalan toimijoille ja metsänomistajille.
Kirjoittaja: Miina Fagerlund, projektipäällikkö, Maltti metsänhoidossa – valtti vesienhoidossa -hanke. Hankkeen toteuttajina ovat Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Suomen metsäkeskuksen kaakkoinen palvelualue ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto.
Kuvaaja: Markus Ervasto
Julkaistu marraskuussa 2017.
