Suomessa tehdään merkittävä määrä vapaaehtoistyötä vuosittain. Erityisesti maaseudulla talkootyön osuus on isossa roolissa paikalliskehittämisessä. Leader-ryhmien maaseutuohjelmasta rahoittamissa hankkeissa on vuosina 2014–2021 tehty talkoita yhteensä reilut 2,6 miljoona tuntia, joista Kaakkois-Suomessa noin 157 000 tuntia.
Työn rahallinen arvo koko Suomessa on yli 55 miljoonaa euroa ja Kaakkois-Suomessa noin 3,3 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Haminan Mäntlahdessa Mäntlahden Rannanpojat ry on omistanut seurantalo Toivolan vuodesta 1918 saakka. Tapiolaan rakennettiin viime kesänä talkoilla 130 neliön laajuinen patio, jonka yhteyteen nousee nyt pihakeittiö. Rakentaminen toteutetaan Rannanpojat ry:n ja Erämiehet ry:n yhteishankkeena, jota rahoittaa Leader Sepra maaseuturahastosta.
- Toivolaa käyttää iso osa Mäntlahden kylän ja lähisaarten asukkaista. Käytännössä seurantalo pyörii talkoovoimin, jäsenmaksuilla ja vuokraustuloilla, kertoo Mäntlahden Rannanpojat ry:n varapuheenjohtaja Matti Seppälä.
Pelkästään pation rakentamiseen on käytetty 700 talkootyötuntia. Piha-alueen rakentamisella luodaan puitteet kesätapahtumille, kuten perhejuhlille ja yleisötilaisuuksille.
- Talkoilla tehty puite maksaa tarvikkeiden hinnan, mutta käyttöarvo voi olla aivan toista. Yhdistyksen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan mahdollistaa toiminta ja ylläpitää kiinteistöt ympärivuotisessa, monipuolisessa käytössä, Seppälä jatkaa.
Kun asukkaat suunnittelevat ja tekevät itse, saadaan investoinnit edullisemmin kuin kuntien toteuttamina
Leader-toimintaan on käytetty maaseudun kehittämisohjelmassa vuosina 2014–2020 noin 300 miljoonaa euroa julkista rahoitusta, josta EU:n rahoitusosuus on 42 prosenttia, valtion 38 prosenttia ja kuntien 20 prosenttia. Leader tuo kunnille merkittävästi elinvoimaa kustannustehokkaasti, sillä paikalliset suunnittelevat ja tekevät itse hankkeita. Leader-ryhmien paikallisista ihmisistä koostuva hallitus päättää, mitä hankkeita rahoitetaan. Hankkeissa tehdyt investoinnit olisivat kuntien toteuttamana merkittävästi arvokkaampia.
– Leader-rahoituksella on selvää vipuvaikutusta aluetalouteen. Kun talkoillaan, voimaantuvat ihmiset ja yhteisöt. Siinä sivussa saadaan kylätalot kuntoon, rakennetaan uusia liikuntapaikkoja ja retkikohteita sekä kunnostetaan maisemia, toteaa Leader-työn kehittämispäällikkö Heli Walls Suomen Kylät ry:stä.
Lisäksi hankkeet tuovat paikalliskehittämiseen alhaalta ylöspäin ajattelua, kun kuntalainen voi itse vaikuttaa omaan asumisympäristöön. Esimerkiksi Ruokolahden Äitsaaren kyläyhdistys on toteuttanut alueellaan Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry:n rahoittaman karttahankkeen, joka ohjaa pyöräilijät, retkeilijät, matkailijat ja paikallisetkin saaren luontokohteiden ja palveluiden ääreen. Noin 200 vakituisen asukkaan kylässä järjestetään talkoilla tapahtumia, joissa käy parhaimmillaan asukaslukuun nähden moninkertainen määrä osallistujia.
- Karttahanke ja tapahtumat ovat tuoneet alueelle tunnettuutta. Yrittäjilläkään ei olisi niin paljoa asiakkaita, jos emme tekisi täällä talkoita, uskoo Äitsaaren Kylät ry:n hallituksen puheenjohtaja Sirpa Monto.
Ovatko talkoot avain onneen?
Ahkera talkoilu tuo mukanaan myös onnellisempia ihmisiä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että vapaaehtoistoimintaan ja hyväntekeväisyyteen osallistuminen ovat yhteydessä osallistujan onnellisuuteen. Esimerkiksi saksalaisessa tutkimuksessa on huomattu, että viikoittain vapaaehtoistyötä tekevät henkilöt ovat kokonaisuudessaan tyytyväisempiä elämäänsä kuin henkilöt, jotka eivät tee lainkaan vapaaehtoistyötä (Meier & Stutzer 2008).
- Talkoot ei ole koskaan tylsä tapahtuma. Niissä on aina hauskaa, Monto todistaa.
Samaa mieltä on Matti Seppälä.
- Talkootyön pitää olla merkityksellistä ja mieleenpainuvaa ja siihen pitää sisältyä huumoria, jutunkerrontaa ja talkookahvit tietenkin.
Hänen mielestään kukoistavan talkookulttuurin reseptiin kuuluu kaksi ainesosaa.
- Toinen on yhdistystoiminta, jonka rakenteet, nettisivut ja muut mahdollistavat talkoiden järjestämisen. Toinen seikka on se, että esimerkiksi kesäasukkaat ja maanomistajat saadaan tavalla tai toisella mukaan. Jos saa vapaa-ajanasukkaasta talkoolaisen tai yhdistysaktiivin, on se aika iso voitto, itsekin osa-aikainen mäntlahtelainen Seppälä arvioi.
Parhaillaan maaseutuohjelman rahoituksissa on käynnissä siirtymäkausi, joka päättyy vuoden lopussa. Maaseudun uusi rahoituskausi alkaa vuoden 2023 alussa, jolloin Leader-ryhmät rahoittavat jälleen uusia hankkeita uusilla linjauksilla.
Teksti: Suomen Kylät ry:n valtakunnallinen tiedote (linkki) ja Saija Räty, KaakonKantri
Kuvatekstit:
Vasen yläkuva ja kuva etusivulla: Pihakeittiön runko nousee Mäntlahden seurantalo Toivolan pihalle. Kuvaaja: Matti Seppälä
Vasen alakuva: Talkoot ovat aina sosiaalinen tapahtuma. Mäntlahden talkooporukka kahvitauolla. Kuvaaja: Matti Seppälä
Oikea yläkuva: Äitsaari kartalle -hankkeen suunnittelukokous. Kuvaaja: Päivi Kosunen
Oikea alakuva: Ruokolahdella Äitsaari kartalle -hankkeessa tehtiin yli 400 tuntia talkoita. Kuvaaja: Sirpa Monto
