Aarno ja Pauli Karels lähestyvät tutkimusveneellä rantaa.

Ilta Saimaalla

- Norppa, huudahtaa Aarno Karels!

Ehdin nähdä vilauksen norpan päästä. Heti perään pinnalla pyörähtää pullea maha, joka häviää yhtä nopeasti kuin ilmestyikin takaisin Saimaan aaltoihin.
- Olipa hyvää tuuria matkassa, Karels hymyilee.

Vaikka hän liikkuu Saimaalla runsaasti, on norpan näkeminen kuulemma kuitenkin todella harvinaista. Karels on ammatiltaan kalakantoja seuraava tutkija ja yrittäjä. Tällä kertaa hän on koenuottaamassa muikun poikasia eteläisellä Suur-Saimaalla. Mukana nuottauksessa on Karelsin poika Pauli.

Kalat kertovat elinympäristöstään

- Tämä tutkimus liittyy paperitehtaiden jätevesiin. Tällä alueella on kolme isoa paperi- ja sellutehdasta. Päivittäin niistä syntyy noin 300 000 kuutiota jätevettä, joka päätyy Saimaaseen, puhdistettuna toki tietenkin, Karels kertoo.

Puhdistettukin jätevesi vaikuttaa kuitenkin järven vedenlaatuun. Karelsin tutkimus seuraa millaisia vaikutuksia vedenlaadulla on eri kalalajienkin elinvoimaan.
- Tällä nuottauksella me esimerkiksi tutkimme kutevatko muikut tehtaiden vaikutuksen alueella ja säilyvätkö mätimunat hengissä, eli kuoriutuvatko muikun poikaset, Karels selittää.

Vielä 80-luvulla tehtaiden viemäreiden vaikutusalueella ilmeni laajalti suoranaista hapettomuutta ja saastunutta pohjasedimenttiä. Hapettomassa vedessä kalat eivät pystyneet elämään ja ne siirtyivät kokonaan toisaalle. Saastuneessa pohjassa myöskään mahdolliset mätimunat eivät selvinneet kuoriutumiseen asti. 2000-luvun aikana tehtaiden jätevesien laatu on puhdistamisen myötä parantunut selkeästi ja kalat ovat jälleen palanneet entisille elinalueilleen. Kalakantoja seuraamalla saadaan siis tietoa myös ympäristön tilasta.
- Nykyään saaliit voivat olla välillä jopa suurempia tehtaiden alueilla, kuin vertailualueilla, Karels kertoo tyytyväisenä.

Kymmeniä vuosia taaksepäin jopa kalojen maussa oli havaittavia eroja päästöistä johtuen. Säännöllisten aistinvaraisten, yhteistyössä paikallisten kalastajien ja ruokaviraston kanssa tehtävien tutkimusten perusteella Karels tietää, että makuhaitatkin ovat hävinneet.
- Ennen ihmiset kysyivät torilla, että ovatko muikut Kattelussaaren muikkuja vai Kyläniemen muikkuja, koska Kattelussaaren alueelta pyydetyissä kaloissa oli selkeä sellun maku. Nyt viimeiseen viiteentoista vuoteen tutkimuksissa ei ole enää havaittu makuhaittoja ja eroja eri paikoista pyydettyjen kalojen välillä, Karels kertoo.

Rahoitusta tutkimusvälineisiin

Aarno Karels perusti kala- ja vesistötutkimuksiin erikoistuneen yrityksensä Karels Oy:n vuonna 2017. Sitä ennen hän oli tehnyt pitkään tutkijan töitä freelancerina, sekä toiminnanjohtajana Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksessa. Yrityksen perustamisen alkuvaiheessa Itä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattori Pekka Sahama vinkkasi Karelsille mahdollisuudesta hakea tarvittaviin investointeihin maaseuturahaston yritystukea. Karels otti yhteyttä yrityksensä kotipaikan alueella toimivaan Leader Länsi-Saimaaseen. Pian vinkistä virisi hanke ja rahoitusyhteistyö tärkeiden tutkimusvälineiden hankintaa varten.
- Mie sain hakemuksen tekemiseen hyvin apua Leaderista. Jos joku on perustamassa yritystä, niin suosittelen hyödyntämään tätä mahdollisuutta, Karels tuumii.

Oman yrityksensä toiminnan kannalta tärkeimpiin investointeihin kuului tutkimuskäyttöön soveltuva vakaa ja hyvin rantautumisia vaurioitumatta kestävä vene. Ilman sellaista venettä ei tutkimustyön tekeminen olisi mahdollista. Maaseuturahaston yritystuen hakuprosessia varten Karels neuvoo tekemään tarvittavat pohjatyöt huolella.
- Itsellään pitää olla selkeä käsitys siitä, mihin rahoitusta tarvitsee. Sitten vain yhteyttä Leaderiin ja siitä se lähtee, hän vinkkaa muille yrittäjille.

Tarkkaan harkittu venehankinta on avannut Karelsille mahdollisuuden kehittää yrityksensä toimintaa tutkimustyön lisäksi myös matkailun suuntaan.
- Vene on rekisteröity kymmenelle henkilölle ja ajatuksena on viedä tulevaisuudessa pienryhmiä Saimaalle. Vaikka Lappeenrannan satama onkin kaunis, niin kyllä se oikea Saimaa on vähän kauempana. Jos haluat tutustua kunnolla Saimaaseen, pitää myös mennä Saimaalle, Karels summaa.

Vilinää vesiastiassa

Matka taittuu upean aurinkoisessa säässä ja laineet välkkyvät horisonttiin asti. Pohdin mielessäni Suur-Saimaan olevan rinnastettavissa Lapin tunturimaisemiin, niin suuren vaikutuksen valtavat järvenselät tekevät. Reittimme yltää Vehkataipaleen Kattelussaaresta aina Ruokolahdella sijaitsevalle kilometrin mittaiselle Huuhan hiekkarannalle asti. Matkan varrella Aarno ja Pauli pysähtyvät tekemään koenuottauksia useiden saarten rannoilla.

Alkuun muikunpoikaisia ei meinaa löytyä. Muutaman koevedon jälkeen osumme kuitenkin paikkaan, jossa nuotan pussia vesiastiaan huuhtoessa alkaa näkyä liikettä. Pieniä, ehkä noin sentin mittaisia muikunpoikasia uiskentelee sikin sokin. Mätimunat ovat kuoriutuneet.


Katso video muikunpoikasnuottauksesta Suur-Saimaalla.


Vielä ehtii!

Maaseuturahaston yritystukia haetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tai paikallisten Leader-ryhmien kautta. Ohjelmakauden 2014-2020 loppusuora häämöttää jo, joten ota pikaisesti yhteyttä ELY-keskukseen tai oman alueesi Leader-ryhmään ja kerro yrityksesi kehitystarpeista.


Teksti, kuvat ja video: Henri Niiranen, sisällöntuottaja, KaakonKantri
Kuva: Aarno ja Pauli Karels seuraavat kalakantoja eteläisellä Suur-Saimaalla.
Etusivun kuva: Aarno Karels ottaa näyte-erää nuottaussaaliista tarkempia tutkimuksia varten.

Ely
Leader Kaakkoisuomi
Maaseutu
Maaseuturahasto

KaakonKantri

KaakonKantri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista ja rahoitusmahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa.

Lue rekisteriseloste
Lue saavutettavuusseloste

Ota yhteyttä

Toimisto:
c/o Leader Länsi-Saimaa ry
Raatimiehenkatu 18, 2. krs.
53100 Lappeenranta

Ota yhteyttä meihin